JANPA 50 vuotta

JANPA 50 VUOTTA

Aluksi
Janakkalan Pallohan on perustettu jo vuonna 1964 alunpitäen lento- ja koripalloseuraksi. Vuonna 2014 seura täytti siis juhlalliset 50 vuotta.

Juhlavuoden kunniaksi julkistettiin heti vuoden alussa uusi seuralogo. Keväällä julkistettiin JanPa Hall of Fame 1964-2014 kunniagalleria. Varsinainen juhlatapahtuma järjestettiin la 28. kesäkuuta Liinalammen kentällä. Tapahtumassa julkistettiin uusi seuralippu ja 50-vuotisjuhlapaidat. Syyskuun alussa julkistettiin 50-vuotisjuhlajulkaisu, joka sisälsi mm. Puheenjohtajan katsauksen, Juniorivastaavan katsauksen, Katsauksen tulevaisuuden janpalaisiin, Hakim Tambwen haastattelun sekä Henkilökuvia janpalaisista vuosien varrelta.

Aluksi
Janakkalan Pallohan on perustettu jo vuonna 1964 alunpitäen lento- ja koripalloseuraksi. Vuonna 2014 seura täytti siis juhlalliset 50 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi julkistettiin heti vuoden alussa uusi seuralogo. Keväällä julkistettiin JanPa Hall of Fame 1964-2014 kunniagalleria.	Varsinainen juhlatapahtuma järjestettiin la 28. kesäkuuta Liinalammen kentällä. Tapahtumassa julkistettiin uusi seuralippu ja 50-vuotisjuhlapaidat. Syyskuun alussa julkistettiin 50-vuotisjuhlajulkaisu, joka sisälsi mm. Puheenjohtajan katsauksen, Juniorivastaavan katsauksen, Katsauksen tulevaisuuden janpalaisiin, Hakim Tambwen haastattelun sekä Henkilökuvia janpalaisista vuosien varrelta.

Puheenjohtajan katsaus
JanPa tai JaPa, kuten vanhempi polvi meitä yhä kutsuu, on miehen ikään ehtiessään melkoisen vetreässä ja elinvoimaisessa kunnossa. Junioritoiminta on saavuttanut junioripäällikkö Tero Helinin ohjauksessa voimakkaan kasvu-uran ja aikuisissakin seura toimii naisissa, miehissä ja myös varttuneimpien pelureiden ikämiestoiminnassa. Erityisesti poikien junioritoiminta kukoistaa. Nuorimmat poikajoukkueet koostuvat koulutaipalettaan aloittavista veijareista, kun taas vanhimpien ikäluokkien miehenköriläät ovat ehtineet jo rippikouluikään, osa sen ohikin. Tyttöjen puolella seuralla on ollut hieman vaikeuksia saada joukkueita käyntiin, keskeismpänä vaikeutena aikuisvetäjien löytäminen. Myös poikien toiminnassa suurimmat kysymysmerkit liittytyvät aina vetäjien, eli valmentajien ja muiden toimihenkilöiden löytämiseen. Tervetuloa siis mukaan sinä innostuneen eskarilaisen tai koululaisen vanhempi. Laatuaikaa nuorekkaassa seurassa on kyllä tarjolla!

Yhteistyö on voimaa
JanPalla on ilo toimia urheilumyöntei- sessä kunnassa, jossa toimii myös mon- ta muuta aktiivista urheiluseuraa. Pie- nessä kunnassa samat tytöt ja pojat sekä aikuisetkin harrastavat useassa urheilu- seurassa. Tästä voisi syntyä kitkaakin seurojen välillä, mutta pääsääntöisesti seurojen välinen yhteistyö toimii mallikkaasti, kuten myös yhteistyö kunnan suuntaan. Hyvänä esimerkkinäTervakosken sujuva sopiminen Patalan tekonurmen käytöstä kevään otteluruuhkassa Padon ja JanPan kesken. Seurojen välisen yhteistyön sujumisessa ratkaiseva rooli on joukkueiden vetäjien toiminnalla. Suuret kiitokset, JanPan ja muiden seurojen toimihenkilöt, rakentavasta toiminnasta eri lajien välisissä rajapinnoissa!

Myös Kanta-Hämeen jalkapalloseurojen välistä yhteistyötä on pyritty viime vuosina lisäämään.

Naapurikaupungin HJS on toiminut keskeisenä veturina yhteistyön kehittämisessä. Yhteistyön tuloksena kymmenkunta JanPan kasvattia on tälläkin hetkellä mukana isompien seurojen taitokoulu- ja akatemiajoukkueissa. Osa pelaa kaksoisedustusoikeudella yhä myös JanPassa. Naisissa ja B-tytöissä seuralla on kaudella 2014 yhteistyösopimus Hämeenlinnan Härmän kanssa.

Futiskesä 2014
Tätä kirjoitettaessa kausi 2014 on pyörähtänyt todenteolla käyntiin. Seuralla on edustusjoukkue miesten 5. divarissa, naisten 3. divarissa, B-tyttöjen 2. divarissa, C-tytöissä sekä lukuisissa ikäluokissa poikien piirisarjoissa. Jo viime kaudella vahvimman kilpailullisen menestyksen saavutti pojisssa C14-joukkue (2000-syntyneet) ottamalla piirisarjahopeat. Tytöissä vahvinta antia oli B-tyttöjen (1997/98-syntyneet) väkevät otteet sarjansa keskikastissa. Samat sävelet näyttävät soivan myös kaudella 2014. Maestro-Tiitan jengi esiintyy vahvasti C14- ja C15-piirisarjoissa. Teron B-tytöt ovat aloittaneet väkevästi myös tämän kesän. Monta muutakin upeaa JanPan joukkuetta pelaa kotipelejään kesän mittaan Moisiossa ja Liinalammella. Suosittelen retkeä kentän laidalle kaikille!

Minulle ja luultavasti muutamille lukijallekin kesän kohokohta koettiin Helsinki Cupissa sarjan D12 ottelussa JanPa-Paris Olympique. Suosittelen vilpittömästi Hesa Cupia kaikille JanPan joukkueille ainakin kerran koettavaksi.

Tätä kirjoitusta viimeisteltäessä Brasilian MM-kisat on lähes takana. Hienot kisat ja hienoja uusia tuttavuuksia. Välikisoista ei tässä yhteydessä puhuta ja kiinnostus on aidosti laajaa muuallakin kuin Suomessa ja naapurimaissa.

Mikko Mononen

Puheenjohtajan katsaus
JanPa tai JaPa, kuten vanhempi polvi meitä yhä kutsuu, on miehen ikään ehtiessään melkoisen vetreässä ja elinvoimaisessa kunnossa. Junioritoiminta on saavuttanut junioripäällikkö Tero Helinin ohjauksessa voimakkaan kasvu-uran ja aikuisissakin seura toimii naisissa, miehissä ja myös varttuneimpien pelureiden ikämiestoiminnassa. Erityisesti poikien junioritoiminta kukoistaa. Nuorimmat poikajoukkueet koostuvat koulutaipalettaan aloittavista veijareista, kun taas vanhimpien ikäluokkien miehenköriläät ovat ehtineet jo rippikouluikään, osa sen ohikin. Tyttöjen puolella seuralla on ollut hieman vaikeuksia saada joukkueita käyntiin, keskeismpänä vaikeutena aikuisvetäjien löytäminen. Myös poikien toiminnassa suurimmat kysymysmerkit liittytyvät aina vetäjien, eli valmentajien ja muiden toimihenkilöiden löytämiseen. Tervetuloa siis mukaan sinä innostuneen eskarilaisen tai koululaisen vanhempi. Laatuaikaa nuorekkaassa seurassa on kyllä tarjolla! Yhteistyö on voimaa JanPalla on ilo toimia urheilumyöntei- sessä kunnassa, jossa toimii myös mon- ta muuta aktiivista urheiluseuraa. Pie- nessä kunnassa samat tytöt ja pojat sekä aikuisetkin harrastavat useassa urheilu- seurassa. Tästä voisi syntyä kitkaakin seurojen välillä, mutta pääsääntöisesti seurojen välinen yhteistyö toimii mallikkaasti, kuten myös yhteistyö kunnan suuntaan. Hyvänä esimerkkinäTervakosken sujuva sopiminen Patalan tekonurmen käytöstä kevään otteluruuhkassa Padon ja JanPan kesken. Seurojen välisen yhteistyön sujumisessa ratkaiseva rooli on joukkueiden vetäjien toiminnalla. Suuret kiitokset, JanPan ja muiden seurojen toimihenkilöt, rakentavasta toiminnasta eri lajien välisissä rajapinnoissa! Myös Kanta-Hämeen jalkapalloseurojen välistä yhteistyötä on pyritty viime vuosina lisäämään.	Naapurikaupungin HJS on toiminut keskeisenä veturina yhteistyön kehittämisessä. Yhteistyön tuloksena kymmenkunta JanPan kasvattia on tälläkin hetkellä mukana isompien seurojen taitokoulu- ja akatemiajoukkueissa. Osa pelaa kaksoisedustusoikeudella yhä myös JanPassa. Naisissa ja B-tytöissä seuralla on kaudella 2014 yhteistyösopimus Hämeenlinnan Härmän kanssa. Futiskesä 2014 Tätä kirjoitettaessa kausi 2014 on pyörähtänyt todenteolla käyntiin. Seuralla on edustusjoukkue miesten 5. divarissa, naisten 3. divarissa, B-tyttöjen 2. divarissa, C-tytöissä sekä lukuisissa ikäluokissa poikien piirisarjoissa. Jo viime kaudella vahvimman kilpailullisen menestyksen saavutti pojisssa C14-joukkue (2000-syntyneet) ottamalla piirisarjahopeat. Tytöissä vahvinta antia oli B-tyttöjen (1997/98-syntyneet) väkevät otteet sarjansa keskikastissa. Samat sävelet näyttävät soivan myös kaudella 2014. Maestro-Tiitan jengi esiintyy vahvasti C14- ja C15-piirisarjoissa. Teron B-tytöt ovat aloittaneet väkevästi myös tämän kesän. Monta muutakin upeaa JanPan joukkuetta pelaa kotipelejään kesän mittaan Moisiossa ja Liinalammella. Suosittelen retkeä kentän laidalle kaikille! Minulle ja luultavasti muutamille lukijallekin kesän kohokohta koettiin Helsinki Cupissa sarjan D12 ottelussa JanPa-Paris Olympique. Suosittelen vilpittömästi Hesa Cupia kaikille JanPan joukkueille ainakin kerran koettavaksi. Tätä kirjoitusta viimeisteltäessä Brasilian MM-kisat on lähes takana. Hienot kisat ja hienoja uusia tuttavuuksia. Välikisoista ei tässä yhteydessä puhuta ja kiinnostus on aidosti laajaa muuallakin kuin Suomessa ja naapurimaissa. Mikko Mononen

Junioripäällikön katsaus
Janakkalan Pallon 50. toimintavuosi on lähtenyt liikkeelle kohtalaisen hyvin. Kesän kynnyksellä on perustettu kaksi uutta joukkuetta ('08 ja nuoremmat lapset sekä '03-05-tytöt). Seuran junioripelaajien määrä on tällä hetkellä pienoisessa nousussa. Kesäkuussa järjestettiin myös perinteinen jalkapallokoulu, johon tänä vuonna osallistui normaalia vähemmän oppilaita, johtuen osittain samoihin aikoihin aloittaneista uusista joukkueista. Koulun ohjaajat ovat saaneet paljon positiivista palautetta ja koulun jälkeen useampi oppilas on siirtynyt JanPan nuorimpien ikäryhmien joukkueisiin. Se, mikä tälläkin hetkellä mahdollistaa seuran toiminnan jatkumisen, ovat kaikki ne vapaaehtoiset, jotka toimivat joukkueiden taustalla. He tekevät tuota arvokasta työtään ilman korvauksia. Seuraavassa ajatuksiani juniorivalmentajan näkökulmasta. Välillä tulee itsekin miettineeksi, kuinka juniorivalmentajat jaksavat tehdä tuota omaa sarkaansa vuodesta toiseen. Yleensä he tulevat kentälle ennen pelaajia ja poistuvat sieltä vasta muiden lähdettyä. He ovat joukkueidensa mukana, satoi tai paistoi. Valmentaja on paikalla silloinkin, kun joukkue tarpoo tappioputkessa. Näiden aikana valmentaja tuntee itsensä varmasti maailman yksinäisimmäksi ihmiseksi, ja siitäkin juolimatta hän tekee kaikkensa, että joukkue pääsisi tuosta kurimuksesta eroon.

Otteluiden jälkeen he analysoivat sekä joukkueidensa suoritusta että omaansa - missä onnistuttiin ja mikä ei toiminut. Valmentajat miettivät minkälaisilla har- joitteilla joukkueen pelaajia ja peliä pystyisi kehittämään ja miten pystyisi itse tulemaan paremmaksi valmentajaksi. Valmennustyö ei rajoitu pelkästään kentällä tapahtuviin asioihin, aikaa käytetään myös harjoitusten suunnitteluun. Normaalin valmennustyön lisäksi heidän on tehtävä paljon muutakin, kuten selvitellä joukkueessa mahdollisesti kyteviä konflikteja.

Ja kun muu joukkue poistuu syys-lokakuussa ansaitulle tauolle, valmentajan työsarka jatkuu.

Käydään mennyt kausi läpi ja aloitetaan seuraavan kauden suunnittelu. Taukoa ei haluta kuitenkaan pitää kuin muutama viikko ja harjoittelu jatkuu taas marraskuun alusta. Silloin alkavat koulujen salit, Liikuntahalli ja Pullerin Säästöpankki-areenan nurkat tulla tutuiksi. Hämärät sisätilat ovat valmentajalle ihan yhtä arkipäiväisiä kuin kesän nurmikentätkin. Tuosta työmäärästä huolimatta juniorivalmentajan toimenkuvaan kuuluu, että katsomot ovat täynnä häntä parempia valmentajia, jotka tietävät millaisilla pelitapamuutoksilla ja pelipaikkavaihdoksilla homma saataisiin toimimaan.

Se miten seura pystyy tukemaan valmentajia, on tarjota mahdollisuus kouluttautua valmentajana mm. Suomen Palloliiton ja piirien järjestämillä kursseilla. Kouluttautumiset on kuitenkin tehtävä omalla ajallaan ja tämä taas on pois siitä ajasta, jonka valmentaja pystyisi viettämään perheensä kanssa. Valmentajilta vaaditaan paljon, mutta harva miettii niitä uhrauksia, joita he pelaajiensa eteen tekevät. Ja vaikea siitä työstä on glamouria löytää.

Mikä sitten saa kaikki nuo ihmiset jatkamaan vuosi toisensa jälkeen tuota "hulluutta"? Jotain sellaistahan sen on oltava, jota ei voi rahassa mitata. Vahvoja tunne-elämyksiä, kun tulee upeita voittoja tai kirveleviä tappioita, muistoja onnistumisista ja pettymyksistä, pelaajien kehittymisen näkemistä, läpi elämän kestäviä ihmissuhteita. Mutta paras palkkio on kuitenkin se kiitos, jonka pelaajilta joskus saa. Se ei välttämättä tule vielä pelaajan uran aikana, se saattaa tulla vuosia myöhemmin.

Nyt kun seura on tullut miehen ikään, on aika kiittää kaikkia niitä juniorivalmentajia, jotka ovat mahdollistaneet tämän tinkien omasta vapaa-ajastaan. Kaikki entiset ja nykyiset juniorivalmentajat: Olkaa ylpeitä siitä työstä, jota olette lasten ja nuorten eteen tehneet!

Tero Helin

Junioripäällikön katsaus
Janakkalan Pallon 50. toimintavuosi on lähtenyt liikkeelle kohtalaisen hyvin. Kesän kynnyksellä on perustettu kaksi uutta joukkuetta ('08 ja nuoremmat lapset sekä '03-05-tytöt). Seuran junioripelaajien määrä on tällä hetkellä pienoisessa nousussa. Kesäkuussa järjestettiin myös perinteinen jalkapallokoulu, johon tänä vuonna osallistui normaalia vähemmän oppilaita, johtuen osittain samoihin aikoihin aloittaneista uusista joukkueista. Koulun ohjaajat ovat saaneet paljon positiivista palautetta ja koulun jälkeen useampi oppilas on siirtynyt JanPan nuorimpien ikäryhmien joukkueisiin. Se, mikä tälläkin hetkellä mahdollistaa seuran toiminnan jatkumisen, ovat kaikki ne vapaaehtoiset, jotka toimivat joukkueiden taustalla. He tekevät tuota arvokasta työtään ilman korvauksia. Seuraavassa ajatuksiani juniorivalmentajan näkökulmasta. Välillä tulee itsekin miettineeksi, kuinka juniorivalmentajat jaksavat tehdä tuota omaa sarkaansa vuodesta toiseen. Yleensä he tulevat kentälle ennen pelaajia ja poistuvat sieltä vasta muiden lähdettyä. He ovat joukkueidensa mukana, satoi tai paistoi. Valmentaja on paikalla silloinkin, kun joukkue tarpoo tappioputkessa. Näiden aikana valmentaja tuntee itsensä varmasti maailman yksinäisimmäksi ihmiseksi, ja siitäkin juolimatta hän tekee kaikkensa, että joukkue pääsisi tuosta kurimuksesta eroon. Otteluiden jälkeen he analysoivat sekä joukkueidensa suoritusta että omaansa - missä onnistuttiin ja mikä ei toiminut. Valmentajat miettivät minkälaisilla har- joitteilla joukkueen pelaajia ja peliä pystyisi kehittämään ja miten pystyisi itse tulemaan paremmaksi valmentajaksi. Valmennustyö ei rajoitu pelkästään kentällä tapahtuviin asioihin, aikaa käytetään myös harjoitusten suunnitteluun. Normaalin valmennustyön lisäksi heidän on tehtävä paljon muutakin, kuten selvitellä joukkueessa mahdollisesti kyteviä konflikteja. Ja kun muu joukkue poistuu syys-lokakuussa ansaitulle tauolle, valmentajan työsarka jatkuu.	Käydään mennyt kausi läpi ja aloitetaan seuraavan kauden suunnittelu. Taukoa ei haluta kuitenkaan pitää kuin muutama viikko ja harjoittelu jatkuu taas marraskuun alusta. Silloin alkavat koulujen salit, Liikuntahalli ja Pullerin Säästöpankki-areenan nurkat tulla tutuiksi. Hämärät sisätilat ovat valmentajalle ihan yhtä arkipäiväisiä kuin kesän nurmikentätkin. Tuosta työmäärästä huolimatta juniorivalmentajan toimenkuvaan kuuluu, että katsomot ovat täynnä häntä parempia valmentajia, jotka tietävät millaisilla pelitapamuutoksilla ja pelipaikkavaihdoksilla homma saataisiin toimimaan. Se miten seura pystyy tukemaan valmentajia, on tarjota mahdollisuus kouluttautua valmentajana mm. Suomen Palloliiton ja piirien järjestämillä kursseilla. Kouluttautumiset on kuitenkin tehtävä omalla ajallaan ja tämä taas on pois siitä ajasta, jonka valmentaja pystyisi viettämään perheensä kanssa. Valmentajilta vaaditaan paljon, mutta harva miettii niitä uhrauksia, joita he pelaajiensa eteen tekevät. Ja vaikea siitä työstä on glamouria löytää. Mikä sitten saa kaikki nuo ihmiset jatkamaan vuosi toisensa jälkeen tuota "hulluutta"? Jotain sellaistahan sen on oltava, jota ei voi rahassa mitata. Vahvoja tunne-elämyksiä, kun tulee upeita voittoja tai kirveleviä tappioita, muistoja onnistumisista ja pettymyksistä, pelaajien kehittymisen näkemistä, läpi elämän kestäviä ihmissuhteita. Mutta paras palkkio on kuitenkin se kiitos, jonka pelaajilta joskus saa. Se ei välttämättä tule vielä pelaajan uran aikana, se saattaa tulla vuosia myöhemmin. Nyt kun seura on tullut miehen ikään, on aika kiittää kaikkia niitä juniorivalmentajia, jotka ovat mahdollistaneet tämän tinkien omasta vapaa-ajastaan. Kaikki entiset ja nykyiset juniorivalmentajat: Olkaa ylpeitä siitä työstä, jota olette lasten ja nuorten eteen tehneet! Tero Helin

Tulevaisuuden janpalaisia
Tällä hetkellä muissa seuroissa pelaavia lupaavia JanPa- kasvatteja ovat FC Hämeenlinnassa pelaavat '95-synytyneet toppari Eero-Matti Auvinen ja laitahyökkääjä Eetu Tapanainen* sekä '97-syntynyt maalivahtilupaus Joonas Immonen. Tuulennopea hyökkääjä Miika Paussu on puolestaan pelannut jo HJK:n '02-poikien edustusjoukkueessa. Tyttöpelaajista mainittakoon Härmän naisjoukkueessa Ykköstä pelaava pieni mutta pippurinen keskikenttäpelaaja Anniina Ponkkonen. HJS:n C-tyttöjen akatemiajoukkueessa pelaa taas '00-syntynyt kaikilla keskiak- selin pelipaikoilla viihtyvä pitkä mutta nopea Kiia Immonen. HJS:n D-tyttöjen akatemiajoukkueessa pelintekijänä häärii poikkeuksellisen lahjakas Jonna Pohjonen.

Seuran kirjoilla vielä olevia pelaajalupauksia ovat mm. '99-syntynyt maalivahti Janne Oksanen sekä keskikentän voimanpesät '98-syntynyt Joose Nokelainen ja '00-syntynyt Janek Jokinen. '01-syntyneistä mainittakoon vastustajalta eleettömästi pallon riistävät keskuspuolustajasisarukset Jukka ja Elina Jaakonsaari.

'02-poikien puolustuslinjassa ja keskikentällä tahtipuikkoa heiluttavat Kristian ja Santeri Nousimaa sekä Henrik ja Perttu Nummenpää. '03-poikien kärkihyökkääjänä viilettää itsevarma mutta nopea Jesse Vanhakoski. C-tytöissä laitapuolustajana ahertaa Laura Hakala ja keskikentän työmuurahaisena Helmi Pruuki. B-tyttöjen hyökkäyksen keihäänkärkinä viilettävät Jessi Tasanko, Annika Onnela ja Ella Jurvanen. Keskikentällä ja puolustuksessa urakoivat puolestaan aina luotettavat Henna Paussu ja Nanne Virtanen.

Yksittäisten pelaajien esiin tuominen ei tosin tee nyt oikeutta joukkueiden muille pelaajille, joilla kaikilla on tärkeät roolit joukkueidensa pelissä. Seuran nykyisten juniorijoukkueiden vahvin valtti onkin eittämättä tasaisuus ja sopiva sekoitus joukkuepeliä ja yksilösuorituksia. Erotuomarilla onkin usein ongelmallista valita vihreän kortin saajaa yleensä turhan suuresta kandidaattien joukosta...

M-L Waite

*Korjauksena mainittakoon, että Eetu Tapanainen ei ole koskaan pelannut juniorina JanPa:ssa vaikka paljasjalkainen turenkilainen onkin.

Tulevaisuuden janpalaisia
Tällä hetkellä muissa seuroissa pelaavia lupaavia JanPa- kasvatteja ovat FC Hämeenlinnassa pelaavat '95-synytyneet toppari Eero-Matti Auvinen ja laitahyökkääjä Eetu Tapanainen* sekä '97-syntynyt maalivahtilupaus Joonas Immonen. Tuulennopea hyökkääjä Miika Paussu on puolestaan pelannut jo HJK:n '02-poikien edustusjoukkueessa. Tyttöpelaajista mainittakoon Härmän naisjoukkueessa Ykköstä pelaava pieni mutta pippurinen keskikenttäpelaaja Anniina Ponkkonen. HJS:n C-tyttöjen akatemiajoukkueessa pelaa taas '00-syntynyt kaikilla keskiak- selin pelipaikoilla viihtyvä pitkä mutta nopea Kiia Immonen. HJS:n D-tyttöjen akatemiajoukkueessa pelintekijänä häärii poikkeuksellisen lahjakas Jonna Pohjonen. Seuran kirjoilla vielä olevia pelaajalupauksia ovat mm. '99-syntynyt maalivahti Janne Oksanen sekä keskikentän voimanpesät '98-syntynyt Joose Nokelainen ja '00-syntynyt Janek Jokinen. '01-syntyneistä mainittakoon vastustajalta eleettömästi pallon riistävät keskuspuolustajasisarukset Jukka ja Elina Jaakonsaari.	'02-poikien puolustuslinjassa ja keskikentällä tahtipuikkoa heiluttavat Kristian ja Santeri Nousimaa sekä Henrik ja Perttu Nummenpää. '03-poikien kärkihyökkääjänä viilettää itsevarma mutta nopea Jesse Vanhakoski. C-tytöissä laitapuolustajana ahertaa Laura Hakala ja keskikentän työmuurahaisena Helmi Pruuki. B-tyttöjen hyökkäyksen keihäänkärkinä viilettävät Jessi Tasanko, Annika Onnela ja Ella Jurvanen. Keskikentällä ja puolustuksessa urakoivat puolestaan aina luotettavat Henna Paussu ja Nanne Virtanen. Yksittäisten pelaajien esiin tuominen ei tosin tee nyt oikeutta joukkueiden muille pelaajille, joilla kaikilla on tärkeät roolit joukkueidensa pelissä. Seuran nykyisten juniorijoukkueiden vahvin valtti onkin eittämättä tasaisuus ja sopiva sekoitus joukkuepeliä ja yksilösuorituksia. Erotuomarilla onkin usein ongelmallista valita vihreän kortin saajaa yleensä turhan suuresta kandidaattien joukosta... M-L Waite Korjauksena mainittakoon, että Eetu Tapanainen* ei ole koskaan pelannut juniorina JanPa:ssa vaikka paljasjalkainen turenkilainen onkin.

Hakim Tambwe - Nuori maalitykki
Heinäkuun toisena viikonloppuna 2014 Liinalammen kenttä oli täynnä nuoria yleisurheilijoita aina valtakunnallista huippua myöten. Siitäkin huolimatta yksi kenttäalueen urheilullisimmista ilmestyksistä oli paikalla vain katsojana - Hakim Tambwe seuran '00- ja '99-poikajoukkueiden maalitykki Kongosta.

Hakim, milloin olet tullut Suomeen ja Turenkiin?
Noin kaksi vuotta sitten. Olen viihtynyt Turengissa ja Suomessa hyvin. Turengissa on mukavaa! Minulla on paljon hyviä kavereita, muun muassa pelikaverit Anicet ja Manuel.

Olet pelannut tänä kesänä piirinsarjaa JanPan '00- ja '99-poikien joukkueissa. Kuinka kausi on mennyt joukkueelta ja sinulta itseltäsi?
Tosi hyvin. '00-joukkue voitti ylivoimaisesti (Piiriliigan) kevätkierroksen. Myös '99-joukkue oli sarjansa (Piiriliiga) kärkipäässä. Tein kevätkierroksella 51 maalia '00:ssa ja 11 maalia '99:ssä.

51 maalia..?! Kuinka se on mahdollista?
Meillä on tosi hyvä joukkue ja huippuvalmentaja. Yhdessä pelissä tuli 12 maalia. Siinä vastustaja ei ollut kovin hyvä...

Kaiken kaikkiaan '00-poikien joukkue vakuutti kevätkierroksella, 11 voittoa 12 pelissä maalierolla 104-15. Mitkä ovat '00- ja '99-poikajoukkueiden sekä sinun tavoitteesi?
Joukkueen tavoite... en tiedä. Minun tavoitteena on voittaa molemmat piirinsarjat sekä parantaa maalintekoa '99-sarjassa.

Entä tulevaisuudessa, esim. ensi kesänä?
En tiedä tavoitetta. Ensi kesän haluan pelata edelleen JanPassa, ehkä myös miesten joukkueessa. Olen jo harjoitellut vähän myös miesten mukana.

Kiitos Hakim haastattelusta!
Kiitos!

Mikko Mononen

Mainittakoon vielä, että Hakim pelasi syksyllä 2014 seuran miesten edustusjoukkueen kauden viimeisessä kotiottelussa Jags:ia vastaan tehden Heleniuksen vapauttavasta syötöstä joukkueen 2-1 johto- ja voitto-osuman ensimmäisen puoliskon loppuminuuteilla. Hakim lienee siis kautta aikain nuorin miesten edustusjoukkueessa esiintynyt / maalin tehnyt pelaaja.

mm

JANPA 50 VUOTTA